Kuitenkin viime viikolla minulla oli vapaata ja Mantan karvakin oli suhteellisen siedettävän näköinen, jotta ihmistenilmoille lähtemistä kannatti edes harkita.
Erityistä innostusta lisäsi, että kyseisissä mätsäreissä oli mukana myös metsästyskoira -luokka. Joten kamat autoon ja kohti sekasortoa (josta ei vielä tiedetty).
Tapahtumapaikalla oli koiria reilusti, kuten yleensäkkin täkäläisissä mätsäreissä on. Kuitenkin ilmottautumis jono oli varmastikkin reilu parikymmentä metriä pitkä. Vaikka ilmottautumis aikaa oli varattu runsaasti, tästä iso kiitos järjestäjille, olivat useat ihmiset päättäneet selvästikkin jättää ilmottautumisen viimeiselle 15 minuutille. Ymmärrän toki, että monet pääsevät töistä vasta klo 16 jälkeen ja kotonakin pitää jokaisen käydä ennen paikalle tuloa.
Vanhasta viisastuneena olen päättänyt, että menemme kyseisiin isoihin tapahtumiin Mantan kanssa hyvissä ajoin, jotta se kerkeää tottua ihmisiin ja toisiin koiriin. Ilmottautumisen jälkeen on hyvä myös käydä kävelyllä lähiseudulla.
Itse olimme sen verran ajoissa, jottei minulla ollut hätää jonottamisen kanssa. Huomattuaan ihmismäärän osa järjestäjistä kävi tarkastamassa valmiiksi rokotustodistukset jonossa olijoilta, mutta silti vastaanottopisteitä oli vain yksi... Kun itse pääsin pois ilmottautumisesta, jatkoi jono vain kasvamistaan.
Kehät itsessään alkoivat noin tunnin myöhässä. Tässä vaiheessa on myönnettävä, että harkitsin jo vahvasti lähtemistä paikanpäältä kun järjestäjillä(?) oli oma pehmokoira -kehä. Senkin jälkeen oli lapsi ja koira sekä lapsi ja pehmolelu kehät. Niiden aikana yksikään muu kehä ei pyörinyt.
Vihdoin kun muutkin kehät lähtivät pyörimään oli metsästyskoira luokassa arvostelutahti ripeää, kuitenkin tarkkaa mistä olen hyvin iloinen.
Omalla vuorollamme parikehässä Manta meni tosi kivasti. Vaikka se oli joutunut odottamaan todella pitkään ja on tunnetusti erittäin tylsistyvää sorttia, innostui se heti kun hän pääsi liikkeelle ja tekemään jotakin. Vastassamme ollutta koiraa en millään muista, olisiko ollut jonkinlainen noutaja, mutta näin jälkeenpäin kirjoitettuna asioita unohtuu. Meille tuomari antoi punaisen nauhan!
Jo kehää seurattuani näin millaisia koiria punaiseen kehään oli tulossa ja pienessä mielessäni osasin odottaa että emme välttämättä Mantan kanssa näin kovalle joukolle pärjää. Aavistukseni osui oikeaan. Vaikka Manta seisoi todella nätisti, valitettavasti maan hajut kiehtoivat enemmän kun alettiin ottamaan ravia-askeleita. Mantan sijoitus silti hienosti PUN.5.
Putoaminen oli meille kuitenkin suuri helpotus pitkän päivän jälkeen ja kaikenlisäksi me emme kerenneet kastua kun vettä alkoi satamaan! :D Mantan seurassa kuitenkin taas todettiin ettei kaikki ole niin vakavaa jos vähän kehässäkin leikitään. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän tassunjälkesi kommettiboxiin! :)